REIÄT JA HAMMASMÄTÄ

Karieksen vaiheet

JAA

Karies eli hampaiden reikiintyminen on yksi hammaskivun yleisimmistä syistä. Alkava karies on kyseessä, kun hammaskiille alkaa liueta ja hampaan pintaan syntyy vaurioituneita taskuja. Karies syntyy, kun plakissa elävät bakteerit aiheuttavat happovaurioita hammaskudokseen. Plakki on tahmainen kalvo, jota muodostuu syljen proteiinin hajottaessa suuhun jäänyttä sokeripitoista ruokaa. Joitakin karieksen muotoja voidaan hoitaa hyvillä suunhoitotottumuksilla ja käymällä säännöllisesti hammashoidossa.

Seuraavasta kuvasta voi olla apua karieksen tunnistamisessa ja ymmärtämisessä, jotta voit ehkäistä sitä.

1. vaihe:  Valkoiset läiskät

Karieksen ensimmäinen vaihe alkaa, kun hampaan pintaan tulee liitumaisia valkoisia kohtia kalsiumin puutteen ja plakin kertymisen vuoksi. Tämän jälkeen plakissa olevat bakteerit alkavat hajottaa suuhun jääneen ruoan sokereita, mistä syntyy happoja. Hapot heikentävät hammaskiillettä, mitä kutsutaan hampaan pinnan demineralisaatioksi. Tässä vaiheessa karies saattaa vielä olla korjattavissa asianmukaisella hoidolla, josta tulee keskustella hammaslääkärin kanssa. Hoitokeinoja voivat olla esimerkiksi oikeanlainen harjaustekniikka, fluorihammastahna ja paikallinen fluorikäsittely.

2. vaihe: Kiilteen vaurioituminen

Karieksen toisessa vaiheessa kiille alkaa liueta hampaan pinnan alla. Tässä vaiheessa luonnollinen remineralisaatioprosessi ei pysty korjaamaan kiillettä ja palauttamaan mineraaleja, jolloin hampaaseen syntyy vaurio. Jos kariesta ei hoideta, hampaan pinta voi lohjeta, mikä on peruuttamatonta. Hampaan lohjetessa on hakeuduttava välittömästi hammaslääkäriin.

3. vaihe: Dentiinikaries

Karieksen kolmatta vaihetta kutsutaan myös dentiinikariekseksi. Jos alkavaa kariesta ei hoideta, bakteerit ja hapot jatkavat kiilteen liuottamista, ja vaurio saattaa edetä hammasluuhun asti. Hammasluu eli dentiini on kiilteen ja hammasytimen välissä sijaitseva hampaan osa. Karieksen edettyä hammasluuhun kipu alkaa voimistua, ja tulehtuneessa hampaassa voi tuntua terävää kipua. Kun kalsiumin ja fosfaattimineraalien puutos ovat heikentäneet pinnan alaista kiillettä riittävästi, kiille murtuu ja hampaaseen syntyy reikä. Tässä vaiheessa hammas joudutaan todennäköisesti korjaamaan paikkaamalla.

4. vaihe: Eteneminen hammasytimeen

Hammasydin eli pulpa on hampaan keskus. Se koostuu elävästä kudoksesta ja soluista, joita kutsutaan odontoblasteiksi. Hammasytimen solut synnyttävät dentiiniä, joka toimii kiilteen ja ytimen välisenä yhdistävänä kudoksena. Jos hammasytimeen tulee bakteeritulehdus, syntyy mätää, joka tappaa hampaan verisuonet ja hermot. Seurauksena on hammassärky, joka voi olla jatkuvaa. Tässä vaiheessa yleisin hoitomuoto on juurihoito.

5. vaihe: Märkäpesäkkeen muodostuminen

Märkäpesäkkeen muodostuminen on karieksen viimeisin ja ylivoimaisesti kivuliain vaihe. Kun infektio on edennyt hampaan juuren kärkeen, myös yhdistävät luut ovat vaarassa tulehtua. Usein ikenet ja kieli turpoavat, mikä voi vaikuttaa puheeseen ja altistaa muille sairauksille. Tässä vaiheessa muu suun alueen leikkaus saattaa olla tarpeen.

6. vaihe: Hampaan poistaminen

Jos karieksen kaikki vaiheet jätetään hoitamatta, hammas täytyy poistaa.

Karieksen ehkäiseminen

Kariesta on helppo hallita. Sen voi välttää omaksumalla suun hoito-ohjelman, johon kuuluvat seuraavat ennaltaehkäisevät toimenpiteet:

  • Huolehdi hyvästä suuhygieniasta säännöllisesti – käytä fluoria sisältävää hammastahnaa ja suuvettä ja harjaa ammattilaisen tavoin sähköhammasharjalla. Hyvä suun hoito-ohjelma auttaa ylläpitämään suun terveyttä, ja sitä pidetään parhaana keinona karieksen ehkäisemisessä. 

  • Vältä sokeripitoista ruokavaliota sekä napostelua aterioiden välissä.

  • Myös veden juomisesta voi olla apua: nesteyttäminen auttaa tuottamaan sylkeä, joka ravitsee hammaskiillettä ja puhdistaa suuta.

  • Tietenkin säännölliset hammaslääkärikäynnit auttavat ehkäisemään kariesta ja ylläpitämään suun terveyttä.