Mitä on bruksismi (hampaiden narskuttelu)?
Heräätkö koskaan kipeään leukaan tai päänsärkyyn tai huomaatko, että leukasi poksahtaa tai naksahtaa, kun avaat ja suljet suusi? Tällöin saatat narskutella hampaitasi öisin. Hampaiden narskuttelun, joka tunnetaan myös bruksismina, ei tarvitse kehittyä vakavaksi hammasongelmaksi. Se voi kuitenkin vakavissa tapauksissa aiheuttaa purentavian, mikä voi edistää iensairauksia.
Hampaiden narskuttelun oireet
On tärkeää kertoa hammaslääkärille, jos epäilet narskutelleesi hampaitasi, jotta hän voi kiinnittää erityistä huomiota hammaskiilteen vaurioitumisen merkkeihin. Monilla ihmisillä on lievä bruksismi, joka ei tarvitse erityistä hoitoa. Jos leukojen puristelu tai narskuttelu on kuitenkin kovaa, hammaslääkäri voi tarjota sinulle hammassuojat, joita voit käyttää öisin suojataksesi hampaitasi ja välttyäksesi enemmiltä vaurioilta.
Hampaiden narskuttelun syyt
Hampaiden narskuttelu tapahtuu useimmiten öisin. Vaikka bruksismiin liittyy usein stressiä, se voi johtua unihäiriöistä tai mekaanisista hampaisiin liittyvistä ongelmista, kuten puuttuvista tai murtuneista hampaista tai vinosta purennasta. Joskus hampaiden narskuttelu ei johdu stressistä tai hampaiden huonosta kohdistuksesta. Bruksismi voi olla myös sivuvaikutus neurologisista häiriöistä, kuten Huntingtonin taudista ja Parkinsonin taudista. Tietyntyyppiset psyykenlääkkeet, kuten masennuslääkkeet, voivat myös laukaista bruksismin.
Hampaiden narskuttelun hoitokeinot
Jos bruksismi johtuu fyysisistä ongelmista, kuten vinoista tai murtuneista hampaista, hammaslääkärisi voi ehdottaa näiden ongelmien korjaamista kruunujen tai hammasrautojen avulla tai muilla bruksismin hoitokeinoilla, jotka voivat auttaa narskuttelun lopettamisessa. Jos bruksismi johtuu stressistä, on tärkeää tunnistaa stressitekijät ja löytää tapoja rentoutua, kuten leuan fysioterapia, meditointi ja liikunta. Lihasrelaksantit auttavat ongelman hallinnassa joillakin hampaiden narskuttelusta kärsivillä.
